Teesit lainakanta
Heka teesit
Lainakanta
Lisätiedot
On tärkeää, että kaupunki huolehtii riittävästä edullisten asuntojen tarjonnasta myös rakentamalla uusia vuokra-asuntoja. Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) asukkaat pitävät kuitenkin kohtuuttomana, että heidän on yksin vuokristaan vastattava rakentamislainnoista, joiden ottamiseen heillä ei ole päätösvaltaa. Myös kaikki Hekan kiinteistöomaisuuden kunnossapito rahoitetaan pelkästään vuokralaisten rahoista. Aikaisemmin kun tätä seurattiin joko talokohtaisesti tai pienissä vuokranmääritysyksiköissä, oli asukkaiden helppo seurata pääomakulujen muodostumista ja ymmärtää niihin vaikuttavat tapahtumat.
Tällä hetkellä Hekassa laaditaan kohdekohtainen budjetti vain käyttökustannusten osalta, mutta kaikki Hekan ottamat uudet lainat talojen rakentamiseen tai korjauksiin tasataan suoraan pääomakuluina koko asuntokantaan. Tämä tarkoittaa, että kaikki asukkaat maksavat näitä, vaikka omassa kohteessa ei isoja remontteja tehtäisikään. Vaikka uusissa tai peruskorjatuissa kohteissa on muita korkeammat vuokrat, maksetaan suurin osa kuluista kuitenkin yhteisestä kassasta. Vuonna 2013 Hekalla oli lainaa 2,2 miljardia euroa. Uutta lainaa otettiin tuona vuonna 100,8 miljoonaa euroa. Yhtiö omisti vuoden lopussa noin 44 000 asuntoa.
Vuonna 2023 Lainakanta oli kasvanut 3,1 miljardiin euroon. Uutta lainaa otettiin 2023 vain 171,2 miljoonaa euroa, koska yhtiö oli talousvaikeuksien vuoksi perunut useita rakennushankkeita, mutta vielä 2022 lainaa otettiin 259,1 miljoonaa euroa. Yhtiön omistamien asuntojen määrä on samaan aikaan kasvanut noin neljänneksellä.
Lainakannan nopea nousu kertoo siitä, että asuntoja on rakennettu kaupungin asettamien tavoitteiden mukaan myös rakentamisen hinnan ollessa huipussaan. Yhtiön ottamat suuret lainat näkyvät asukkaiden vuokrissa. Keskimääräinen vuokra oli 2014 10,80 €/m2 /kuukausi. Keskivuokra on 2025 jo 14,38 €/m2 /kuukausi. Vuokrat ovat nouseet kiihtyvällä tahdilla, kuten yhtiön lainakantakin.
Mikäli Helsingin kaupunki haluaa ylläpitää nykyisen tasoista vuokra-asunto tuotantoa, on kaupungin jatkossa osallistuttava ainakin uudisrakentamisen kuluihin. Kaupunki investoi muunkin omaisuutensa ylläpitämiseen. Se voisi tehdä niin myös kokonaisuudessaan omistamiensa asuntojen suhteen ja varmistaa näin samalla sen, että myös pienipalkkaiset ihmiset voivat edelleen asua kaupungissa ja näitä tarvitsevat yhtiöt saada työvoimaa.
Tällä velkaantumistahdilla asuntojen vuokrat nousevat niin nopeasti, ettei uusia asukkaita saada muuttamaan varsinkaan kalliimpiin uusiin tai peruskorjattuihin asuntoihin, joiden neliövuokrat ovat jopa yli 18 euroa neliöltä, ja tästä aiheutuva vuokratappio kasvattaa talousvaikeuksia ennestään.
Kaupungin valtuusto voi päättää pääomittaa omistamaansa yhtiötä. Se voi myös kaavoitusratkaisuissaan huomioida uudistuotannon vaikutuksen yhtiön vuokratasoon ja muutenkin ohjata lainojen ottamista ja hallinnointia, joka suoraan omilla päätöksillään tai kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivan kaupungin omistamia yhtiöitä valvovan konsernijaoston kautta.